She could be tired but she knows what she's doing

Tällä viikolla eksyttiin Krigon kanssa kouluaitojen sisäpuolelle - saatiin suoritettua ammattinäytöistä K.N. Specialin koulurata, arvosanalla H2. Ite oon tähän äärimmäisen tyytyväinen, vaikka Krigo olisikin voinut radalla olla parempi (lue: oma keskittyminen olisi voinut olla parempi), oli se verkassa niin mahtava, ettei tähän päivään voi olla kuin tyytyväinen. Radalla kun oisin saanut ite pidettyä sisäpohkeen paremmin läpi ja pohkeet siirtymisissä kiinni, olis radasta tottakai tullut vielä parempi, mutta näillä mennään todella tyytyväisenä.

Nyt onkin asia niin, että Harjussa mulla alkaa lukiojakso, jonka aikana mulla kuitenkin on sattuneista syistä hyppytunteja, ja näin ollen saan poikkeuksellisesti suorittaa myös ammatillisia aineita saman jakson aikana. Tarkoitus ois päästä hyppäämään mahdollisesti rata 1, ja tekemään ohjausharjoituksia ja kyseisen aineen näyttö. Katsoo nyt, minne tie vie. Nyt mulla on onneks pitkä viikonloppu edessä, tosin sairastaessa se menee - flunssa ei oo maailman mukavin asia, kun on viikonlopun tallihommissa ja keskiviikkoon saakka ratsastaa ja suorittaa näyttöä. No, tästäkin hyvin selvittiin.

Pientä päivitystä!

Vihdoin ja viimein blogin pariin ja pienimuotoinen päivityspostaus, jos tästä nyt innostuisi enemmänkin postailemaan ajan riittäessä paremmin, ja motivaation tultua takaisin. Poni viettää leppoisia eläkepäiviä liikkuen kuitenkin joka päivä ja suhteellisen reippaastikin (eihän siitäkään kauaa ole, kun se mut taas lennätti alas selästä..) kun taas itse oon Harjussa ja vien siellä itteäni opiskeluiden ohella eteenpäin. Viikoilla on aina kova ikävä ponia, vaikka kuinka mukavaa opiskelu itsessään olisikin. 

Yksi huono asia tässä blogin tauon aikana onkin tapahtunut. Äitini hevonen, Masondo, eli tutummin Moppe, jouduttiin lopettamaan elokuussa. Hevonen lopetettiin kotipihalle, eikä se ehtinyt kärsiä, mutta ikävä on kova. Olihan sekin kuitenkin mulla Harjussa mukana jonkun aikaa.. Mutta näitä sattuu ja eteenpäin mennään.

Poni pärjäilee hyvin ilman parasta kaveriaankin, vaikka siitäkin huomasi ekojen viikkojen aikana, että se odotti milloin toinen tulee takaisin. Tällä hetkellä Poni siis laiduntaa kahden muun vanhuksen kanssa, ja on äärimmäisen tyytyväinen elämäänsä, jossa sitten maastoillen tehdään selästä käsin liikutukset ja Poni saa elää ja tehdä suhteellisen vapaasti asioita, joita se rakastaa.

Harjussa meillä on nyt ollut jakso, jonka aikana tehdään tallia ja ratsastetaan. Itse oon tykästynyt ruunaan nimeltä Krigo, jonka suvussa yli puolet on täykkäriä, minkä kyllä hevosesta huomaa. Koulupainoitteinen herra nykyisin kyseessä, ja ai että se on hieno kun sen saa toimimaan ja kantamaan itsensä rehellisesti ja hyvin. Viime viikon perjantaina kävin sen kanssa Jepa Idmanin valmennuksessa, josta pari kuvaa alla. Krigon kuvat napannut Jenna Bogel.  

Ei tästä tällä kerralla enempää, nyt voisi toivoa että kuvamatskua saa ja mun motivaatio pysyisi korkeella (kiitos tästä kuuluu kyllä Krigolle..) jotta postauksia saataisiin enemmän aikaan. Ensi kertaan!