Hiljaiselon jälkeen elämä alkaa!

Poni on taas päässyt Harjuun mukaan! Tuotiin poni siis tänne tiistaina ja siitä asti ollaan täällä köpötelty ja poni on ollut tyytyväinen. Nyt on ollu sen verran kuumat kelit ettei olla ponin kanssa päästy mitään erikoisen hienoa tekemään, kunhan ollaan kahtena päivänä kentällä vähän väännetty ja eilen käytiin maastossa. Ja voi kun mä olen onnellinen, pieni oli maastossa jälleen ihana, oma itsensä ♥ Tänään käytiin sitten taas kentällä ja Auni pääsikin kuvaamaan, niin muutaman kuvan saatte tähänkin postaukseen.

Kuumuuden vuoksi me molemmat meinattiin tänään kyllä läkähtyä hengiltä.. Joo, se on kiva kun on lämmin ja kesä tulee, mutta ihan oikeesti tuolla ratsastaminen on aika tuskaista, vaikka meniskin illemmalla kuin normaalisti. Poni oli kuitenkin tänäänkin ihan ok, vähän tahmatassu mutta sitä en ihmettele lainkaan. Muuten se kuitenkin kulki ihan kivasti, oli suusta hyvä ja periaatteessa pohkeellekin herkkä. 

Ja tässä ponin mielipide matkustamisesta!

Fyysisesti vuosi enemmän, henkisesti vuosi vähemmän..

Vanha pappa tänään 25v!

Todella tuntuu että poni vaan nuortuu joka vuosi, henkisesti ainakin! ♥ Joka kerta se jaksaa yllättää sillä, kun yhtäkkiä raahaakin mua pitkin kyntöpeltoa tai hyppii muuten vaan niin että mä lennän selästä. Onneks en tätä ponia tuntenut sen ollessa oikeasti nuori, olisin varmaan sitä vihannut (vaikka ehkä samaan aikaan rakastanut).. Onhan se vaan paras poni ikinä, ei sille mitään voi. Ei pieni oo kovin kummonen kouluhevonen, eikä oikein estehevonenkaan, nykyisin maastossakaan ei enää yksin oikein käydä kun virtaa niin paljon, toisin sanoen se ei ole oikeasti mikään paras tai hienoin varsinaisesti missään. Mutta se on mun rakkain pieni poni, enkä enää pystyis siitä luopumaan ♥ Vuodet tän kanssa on ollu mun elämästä parasta aikaa näin pitkällä ajanjaksolla ajateltuna, ja toiveiden mukaan vuodet vaan lisääntyy! Elämäni poni ♥

Someone who really loves you, sees what a mess you can be,
how moody you can get and how hard you are to handle,
but still wants you in their life, forever.

Karkki!

Taukoa on tosiaan postaillusta ollut, valittelut siitä. Nyt kuitenkin ehkä vähitellen päästään taas bloggailun makuun, mikäli kuvia tulee ja on aihetta postailla! Poni on vielä viettämässä laatuaikaa kotona, joten siitä ei kuvia tähänkään postaukseen tule. Postaukseen tulee muutama kuva Unelmasta ja Harjun opetushevosista Carmencita Hill's esiintyy myös tässä postauksessa pääosassa! Tähän väliin nyt kuvat Unelmasta, alempana Karkki. Unelman ratsastuksesta lyhyesti se, että laukan laatu vähitellen jo paranee ja tahti rauhoittuu. On se hieno!

Karkilla menin tänään itsenäisesti, sillä Harjun hevoset liikkuvat nyt suurimman osan lähdettyä kesälomalle paljon vähemmän ja niitä sitten saa siellä liikutella. Aikaisemmin oon mennyt Karkilla pari kertaa esteitä ja kerran koulua, ja se on vaan niin ihana ja paras puokki näistä, etten ehkä kestä.. Tänään tehtiin siis ihan perus liikutus, kaikki askellajit ja muutaman kerran otettiin vähän enemmän eteen hevosen verryttyä. Karkki on oikeastaan sellainen erilainen nuori, joka on herkkä kädelle ja pohkeelle kunnes vähän innostuu. Sätkyjä saattaa välillä tulla, mutta annetaan hevosten elää. 

Taivuttelin Karkkia koko tunnin ajan todella paljon ja tehtiin muutamia väistöjä vähän avaavina liikkeinä. Karkki kulki oikeastaan ihan kivasti, vähän epätasaisemmin kuin toisessa maneesissa, kun on siellä tottunut menemään, mutta kuitenkin suurimman osan ajasta se kulki todella pehmeästi ja mukavasti. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tarinan kertominen jää nyt lyhyemmälle! 

Ja Karkin kuvat on kuvannut Reeta!