Dreaming is believing

and I believe in you! Unelman ratsastus oli tänään tosiaan vuorossa, ja ai että mä olen ylpeä siitä! Alkuun tamma oli ehkä vähän jäykän oloinen ja kesti hetken, ennen kuin sain taas kunnon tuntuman Unskiin ja sitä kautta hevoseen rentoutta ja pyöreyttä itseni selässä rentouduttua. Tässä siis näkee haittapuolet siitä, ettei hevonen ole oma - vaikka ratsastajat pitäisivät kuinka samanlaisista hevosista ja ratsastaisivat samalla tyylillä, on silti jokaisella vähän erilaiset avut ja näin välillä kestää hetki saada hevonen ''takaisin'' omille avuille. Unelman nöyrästä luonteesta on tässä vaiheessa todella paljon hyötyä, eikä meillä tänäänkään mennyt kauaa yhteisen sävelen löytämisessä.

Tehtiin ensin paljon ravissa ja käynnissä avoja, väistöjä ja muita taivutteluja, siirtymisiä unohtamatta. Käynnissä Unski toimi erinomaisesti ja ravissa saatiin muutaman toiston jälkeen todella kivoja, pidempiäkin pätkiä. Unski oli sen verran hyvä, että päätettiin tänään ottaa vähän laukkaakin (nostot molempiin suuntiin). Unelmallahan ei todellakaan ole laukattu kuin muistaakseni kolme kertaa, joten tämä osuus on hevosesta vielä hyvinkin raaka, mutta ainakin tänään laukka toimi erittäin hyvin! Hevosesta tulee vielä kyllä oikein hieno, kun työstetään. Tätäkin lausetta varmaan on blogissakin useammin esiintynyt, mutta en vain pääse yli siitä miten Unski aina yllättää positiivisesti! Antaa kuitenkin kuvien puhua puolestaan.

Nyt kotona ollessahan olen ratsastanut ponillakin joka päivä, mutta näistä me ei olla valitettavasti saatu kuvia kuvaajaan puuttuessa. Lähinnä ollaan pysytty ponin kanssa pelhamien avulla pellolla ja poni onkin ollut erityisen kiltti (ehkä aavistuksen hitaamman puoleinenkin). Voi olla että vielä joltain päivältä saataisiin ponistakin matskua, mutta siihen asti varmaan melkoista hiljaiseloa blogin puolella, see you!